Voiko työsi korvata roboteilla?

Gu Song on äskettäin tehnyt yhteistyötä tekoälyn robottien parissa. Se allekirjoitti ensimmäisen sopimuksen lääketieteellisen tekoälyrobotin kehittämisestä Yhdysvalloissa ja ilmoitti, että robotti on saanut erityisluonnejärjestelmän Yhdysvalloissa. Ensimmäinen ei ole uusi asia, olipa kyseessä sitten Britannian kehittämä Leonardo da Vincin työkaluilla toteutettu robottileikkausjärjestelmä tai Yhdysvalloissa sodan aikana käyttöön otettu Jun Fang -sarjan etäleikkausrobotti, joka on saavuttanut erittäin korkean teknisen tason. Jälkimmäinen on asiaankuuluvan kuvauksen mukaisesti vain yksinkertainen kopio ihmisen käyttäytymisestä, eikä sillä ole todellista persoonallisuutta. Emme todellakaan usko, että tämä tuhoaisi ihmiskunnan edistystä. Aina roboteista ja tekoälyn uhkista puhuminen on tylsää, mutta voisimme yhtä hyvin puhua paljon yksinkertaisemmasta ja jokaisen ihmisen elämään läheisesti liittyvästä aiheesta: voidaanko työ korvata roboteilla? Tämä aihe kuulostaa hieman kaukaiselta, mutta itse asiassa monien Foxconnin työntekijöiden on täytynyt tuntea kilpailu robottien taholta. Foxconnin emoyhtiö Hon Hai Group ilmoitti viime kuussa ottavansa käyttöön jopa tuhansia robotteja ihmisten korvaamiseksi työvoimakustannusten vähentämiseksi. Samaan aikaan Hon Hain puheenjohtaja Terry Gou kertoi lehdistölle, että Hon Hai on valmis automatisoimaan tuotantolinjansa seitsemänkymmentä prosenttia kolmen vuoden kuluessa ja aikoo korvata työntekijät roboteilla parantaakseen tuotannon tehokkuutta. Jo vuonna 2011 Gou oli samaa mieltä: "Hon Hai aikoo ottaa käyttöön miljoona robottia työntekijöiden sijaan, ja Hon Hai työllistää tällä hetkellä Manner-Kiinassa yhteensä noin miljoona työntekijää." Taloustieteilijöiden ja Hon Hain ekologisen näkökulman kriitikoiden mukaan ohjelma helpottaa Hon Hain nykyistä työvoimapulaa ja vähentää Laon kiistoja, ja se voi vapauttaa työntekijät loputtomasta ylityöstä yksinkertaisella mekaanisella työllä. Monet optimistiset talouskommentaattorit sanoivat, että robottiteknologian suosio voi vapauttaa työntekijät tylsästä, raskaasta ja jopa vaarallisesta työympäristöstä, mikä tekee työntekijöistä työssä ja elämästä mukavampaa ja ihmisarvoisempaa. Koska robottiteknologia saattaa johtaa työpaikkojen menetyksiin, monet taloustieteilijät uskovat, että menetetyt työpaikat korvataan muilla tavoin, kuten robottien valmistuksella. Tämä ajattelutapa tuo usein mieleen elokuvan "Jali ja suklaatehdas" juonen, jossa Jaliksen isä vastasi Zui-hammastahnatehtaan työn alussa hammastahnapussilla täytetyn kannen kiertämisestä. Hammastahnatehdas kuitenkin joutui ostamaan robotin kannen kiertämiseen tuotannon tehokkuuden parantamiseksi, mikä johti siihen, että Jaliksen isä menetti työpaikkansa ja perhe-elämänsä vaikeuksissa. Elokuvan "Zui" jälkeen Jaliksen isä kuitenkin löysi paremman työpaikan, koska hän oli aiemmin vastuussa vain koneidensa korjaamisesta. Jotkut taloustieteilijät ovat tietenkin selkeämmin päättäneet, että vaikka työttömyys on normaalia, koneellistaminen ja automatisointi ovat kehityksen suunta, ja siksi on tehtävä uhrauksia. Kun teollinen vallankumous oli tapettu koneellisen työn seurauksena, tavalliset ihmiset ryntäsivät tehtaisiin ja rikkoivat koneita, mutta tuotannon koneellistamisen historiallinen trendi on pysäyttämätön. Yhteiskunnan kehityksen ja edistymisen myötä uudet työpaikat syntyvät, eikä ole syytä huoleen. Massachusetts Institute of Technologyn mukaan Eric ja Andrew eivät kuitenkaan usko niin. Heidän yhdessä kirjoittamassaan kirjassa kone käy, Rifkin osoittaa työn loppua ja väittää, että samojen tuotteiden valmistukseen tarvitaan yhä vähemmän työntekijöitä, ja lopulta työntekijöiden määrä laskee lähelle nollaa. Tämä on epäilemättä huolestuttava johtopäätös, ja Eric ja Andrew yrittävät ratkaista tämän ongelman organisatorisella innovaatiolla. He ajattelevat, että Kickstarterin ja Amazonin ja muiden mekaanisten Turk-kampanjoiden avulla joukkoistamismallilla edustettuna amerikkalaisten mediaanitulojen pysähtyminen. Kiinassa kohtaamme kuitenkin ongelman, joka voi olla vakavampi. Yhdysvalloissa työttömyysaste on korkea, vaikka keskiasteen ammatillisen koulutuksen omaavilla työntekijöillä on edelleen suuri osa työvoimasta, ja silti suuri määrä työntekijöitä kilpailee robottien kanssa. Vaikka kiinalaiset työntekijät, erityisesti siirtotyöläiset, ovat usein hauraampia robottien kilpailun edessä, he eivät usein hallitse erityistä ammattiteknologiaa, mikä on edullisten kustannusten etu. Lisäksi monien toisen sukupolven siirtotyöläisten ongelma on vakavampi. Monet heistä eivät edes hallitse maatalouden perustaitoja, ja enemmän riippuu nykyaikaisesta kaupunkielämästä kuin vanhempien tarjoamasta mukavuudesta. Tavallaan nämä nuoret ihmiset kuuluvat kaupunkiin, ja heidän on vaikea palata maaseudulle. Ja maatalouden koneellistamisprosessin edistyessä pelkään, että vaikka he pääsisivätkin takaisin maaseudulle, heidän on vaikea löytää omaa jalansijaa. Heidän on kohdattava kilpailua robottisukupolven taholta, ja jos he eivät pysty voittamaan kilpailua, se on valtava tragedia. Vaikka uskonkin, että siirtotyöläiset kohtaavat robottien vaikutukset ensimmäisinä, se ei tarkoita, etteikö muiden niin sanottujen älyllisten työntekijöiden tarvitsisi huolehtia niistä. Teknologian vaikutus kaikilta osin, esimerkiksi verkko-opetuksella, voi olla vaikutusta opettajien ammatilliseen osaamiseen ja niin edelleen. Teknologian vaikutus siihen, miten siihen suhtaudutaan, on jokaisen meistä pohtimisen arvoinen. En tiedä, onko tässä maailmassa niin kutsuttua ja muuta; Se alentaa ja halventaa työtä, mutta tiedän hyvin, että se on toinen asia, eli työttömyys on helppo tapa menettää ihmisarvo.